nanowrimo 2007

Nelli oli juuri sammuttanut liiketilasta valot, kun summeri soi. Tiskin päällä paloi vielä loisteputki ja Nelli ajatteli että se saisi riittää ihmiselle joka tahtoi tulla ostoksille minuuttia vaille seitsemän. Ovi painui kiinni tulijan jäljesä ja Nelli kuuli kuinka turvahaat lonksahtivat paikoilleen ja sisään nostettu standi kolahti tuulikaapin seinää vasten. Se olikin pomo, Nelli ajatteli ja avasi kassan. Hän aikoi ryhtyä laskemaan sitä, kun tajusi että hänellä oli vieläkin pomon takki yllään. Nelli riisui takkia, kun mies tuli sisään.
Mä vaan kokeilin, hän sanoi.
Miehellä oli musta pipo kasvoille vedettynä, vain silmät välähtivät pipoon tehdyistä reijistä. Nelli ehti kirkaista kerran ennenkuin mies painoi kätensä hänen suulleen. Mies käänsi Nellin ympäri ja potkaisi terävästi polvitaipeeseen niin että tyttö kaatui polvilleen lattialle. Mies tunki säämiskärätin Nellin suuhun ja kiristi sen tiukasti paikalleen karhealla narulla, kiskaisi tytön kädet taakse ja sitoi ne tiukasti yhteen. Hän raahasi nyyhkyttävän tytön oviverhon taakse ja sitoi jalat nippuun ja kiinni hyllyn teräsjalkaan.
Nelli näki oviverhon läpi kun mies penkoi pöydän laatikot, avasi tietokoneen ja siirsi sieltä jotain muistitikulle, sitten mies teki tietokoneelle jotain muuta, näyttöruutu välähti ja sammui ja hetken tuntui palaneen muovin hajua.
Seisottuaan hetken hiljaa paikallaan mies otti pomon takin tuolinselkämykseltä ja haisteli sitä. Hän tutki takin taskut, otti avainkortin ja pisti sen taskuunsa, takin mies taitteli huolellisesti ja työnsi reppuunsa, samoin kuin nipun papereita pöydän laatikosta, Nelli oletti että kyseessä oli laatikossa pitkään lojunut yhteensidottu nippu vieraskielistä tekstiä ja jotain käsinkirjoitettuja laskelmia. Nelli oli ajatellut että pomo kirjoitteli romaania.
Mies tuli oviverhon läpi, ja iski varoittamatta Nelliä takaraivoon, tyttö tunsi kuinka pissat tulivat housuun. Mies veti hänen trikoonsa alas, repäisi alushousut polviin ja avasi omat housunsa. Hän levitti Nellin pakaroita toisella kädellään ja työnsi kalunsa peräreikää vasten. Pomon huora, mies sähähti ja puristi Nelliä kaulasta. Summeri soi. Mies syöksähti takaovelle housut auki ja rysäytti oven auki, kuului kolinaa niinkuin jotain painavaa olisi ollut oven edessä ja kaatunut. Sitten ovi paiskattiin kiinni ja Nelli jäi kauppaan yksin. Summeri soi yhä, joku varmaan istui rappusilla oven edessä, se sai summerin usein soimaan. Nelli yritti huutaa, mutta ääntä ei tullut säämiskärätin läpi, nahka maistui pahalta suussa ja Nelliä alkoi huimata. Hän kolautti päänsä hyllynreunaan ja kaatui lattialle.

Poika odotteli elokuvateatterin edessä, tyttö oli jo puoli tuntia myöhässä ja illan elokuva alkamassa. Ladri di biciclette, joku ikivanha mustavalkofilmi. Hän ajatteli seisoskella vielä muutaman minuutin ja lähteä sitten pois.
Poika tömisytti jalkojaan, alkoi tulla kylmä. Joku koputti häntä olkapäähän, tuntematon nainen ryysyisissä vaatteissa.
Ei hätää, nainen sanoi, mulla on sulle Aikulta terveisiä.
Mitä, poika sanoi.
Se joutu lähteen reissuun, tuu hetkeks johonkin lämpöseen niin mä kerron.
Nainen viittoili poikaa tulemaan perässään, mikäs siinä poika ajatteli, elokuva alkoi jo eikä Nelli näytä tulevan, sitäpaitsi Aikkuahan mä olen ollut etsimässä kaiken aikaa.
Elokuvateatterin takana oli vanha tehdaskortteli, nykyään siinä taisi olla enimmäkseen putiikkeja ja toimistoja, nainen ohjasi pojan rojua pursuilevalle sisäpihalle.
Kohta tulee pimeää, anna kätesi, nainen sanoi.
Kädenpuristus oli kuiva ja lämmin. nainen vei pojan sementtiluiskaa alas ja pressuoven läpi sisään kellarintuoksuiseen käytävään, siellä oli tosiaan pimeää. Käytävä vietti alaspäin pitkän matkaa, jonkin ajan kuluttua katosta alkoi tihkua kosteutta pojan niskaan ja vettä lätsähteli myös jaloissa.
Me ollaan joen alla, nainen sanoi kuiskaten.
Poikaan iski hetkellinen paniikki kun hän ajatteli päällä liikkuvia vesimassoja, hän puristi naisen kättä tiukemmin.
Älä huoli, nainen sanoi, käytävä alkaa pian nousta.
Kun he pääsivät kuivemmalle ja korkeammalle kohtaa poika huomasi että käytävä laajeni jonkinlaiseksi huoneeksi, josta lähti uusia käytäviä useampaan suuntaan, yhdestä tihkui sen verran valoa että tilan pystyi hahmottamaan.
Nainen irroitti kätensä ja lähti valon suuntaan. Siellä oli lyhyen käytävänpätkän päässä valtava kone, nainen tarttui poikaa uudestaan kädestä ja hivuttautui kyljittäin koneen pystytelojen välistä sisään. Keskellä konetta oli pieni huone, vanha ompelukoneenpöytä, tuoli ja kapea laverisänky. Katto oli niin ylhäällä ettei sitä näkynyt ja korkealla huoneen ja koneen seinien yläpuolella roikkui pyöreäkupuinen lamppu joka valaisi huoneen.
Nainen istui tuoliin ja viittasi pojan laverille.
Tervetuloa, hän sanoi.
Aikku pyysi sanomaan että on viikon verran poissa, se lähti käymään veljensä luona, on ollu siitä vähän huolissaan. Veljellä on kuulemma suoraan sanottuna tapana iskeä kätensä paskaan ihmissuhdeasioissa, ei Aikku sitä ihan näillä sanoilla mulle sanonut, mutta ajattelin tehä asian selvemmäks, nainen naurahti.
Minne se meni, poika kysyi.
Jaa-a mä luulen että johonkin Eurooppaan. Ranskaan asti se ainakin sai kyydin yheltä yhteiseltä tutulta. Se jätti sulle rahaa, tässä, nainen sanoi ja antoi pojalle setelitukon käteen. Haluaisitkos muuten vähän viiniä, nyt kun kerran oot tänne asti tullut, nainen kysyi jotenkin ilkikurisesti.
Kiitos, poika sanoi ja laittoi rahat reppuunsa. Nainen nousi tuolille ja kurkotti avaamaan pienen oven koneen kyljessä, hän otti sieltä pulloon ja kaksi lasia ja laski ne pöydälle.
Nainen kaatoi punaviiniä laseihin, hämärässä valossa se näytti musteelta, hän ojensi toisen lasin pojalle ja sanoi,
Mä oon muuten sun kummis, otetaan sille.
Mun kummini, poika kysyi.
Niin, nainen sanoi hymyillen, on vaan jääny kummilahjan antaminen vähän myöhäseks. Mä voin kertoa sulle koko jutun, jos jaksat kuunnella.
Poika nyökkäsi.
Sä olit aika pieni, varmaan kahen vanha sillon, te olitte Aikun kanssa puistossa. Sä olit onkivinas siinä kosken rannalla ja huusit aina välillä että kala tuli. Me ei oltu Aikun kanssa sillon vielä mitenkään tuttuja, mutta muakin nauratti se pikku kalastaja.
Sitten yhtäkkiä sä luiskahdit jotenkin kaiteen väliin, siitä ei ois ees pitänyt mitenkään pikkupojan mahtua, ja plumps vaan veteen ja pinnan alle. Siinä oli aika kova virtaus, mutta mä oon hyvä uimaan, aina ollu, ja hyppäsin perään, sain sua niskavilloista kiinni ja nostin pään pinnalle. Ei siinä ollu mitään mahollisuuksia yrittää rantaan, mentiin vaan virran mukana alajuoksulle, Aikku ja koko muu puiston väki juoksi siinä rannan puolella rinnalla ja huusi apua, joku sitten tajus heittää veteen pelastusrenkaan, sen kanssa olikin helppo pysyä pinnalla ja onneks oli kesä ettei päässy kangistuun siellä vedessä. Siinä vanhassa myllysuvannossa, missä on se saarikin, virta lakkas viemästä ja mä uin sun kanssas rannalle. Aikku tuli siihen ihan hikisenä ja sanoi että mun on nyt ruvettava pojan kummiks, kun oon sen hengen kerta pelastanu. Että heistä tähänastisista kummeista on ollu lapselle vaan rutkasti harmia, korkee aika saada joku kunnollinenkin. Siitä asti mä oon ollu sun kummis.
Vau, poika sanoi.
Otetaas toisetkin, nainen sanoi ja kaatoi viiniä laseihin.
Hyvää viiniä, poika sanoi.
Se onkin varsinaista vuosikertaviintä, nainen naurahti. No mitäs nyt, haluatko kuulla miten sä synnyit?
Kukas ei tahtois, poika sanoi hymyillen, hän ajatteli että kyseessä oli vitsi.
Juo viinis loppuun ja mee vaikka siihen laverille pitkäkseks, tää on pitkä tarina, nainen sanoi. poika asettui laverille, valo tuntui himmenevän, ympärillä tuli pimeämpää ja lampun valkoinen pallo vangitsi silmät.
Tää on kaikki kuulopuhetta, enhän mä paikalla ollu, nainen sanoi.
Sun äitis oli aikas lopuillaan raskaana, sen mies oli työmatkalla ja Aila ja Ailan veli oli sun äitis tykönä, ne oli lupautuneet tulevan lapsen kummeiks. Siinä tais olla vielä kolmisen viikkoo aikaa laskettuun synnytykseen, mutta sun äitilläs oli jo jonkun aikaa ollu tosi huono olo, eikä se tahtonu olla yksin. Aila oli sillon vähän sua vanhempi ja Ailan veli suurinpiirtein kolmikymppinen.
Nainen oli puhuessaan riisunut huppunsa, hänellä oli harteille ulottuvat tummat hiukset ja kuluneet intiaaninkasvot: hienoisesti alaspäin kaartuva nenä, laihoista poskista terävästi esiin pistävät poskipäät, vinot, melkein mustat silmät syvällä päässä ja huulet kuin puolta nuoremmalla naisella, lihaisat ja muodokkaat.
Ailan veli oli lääkäri ja se tutki sun äitis, mutta ei löytäny mitään vikaa. Joskus sitten illemmalla ne joi kuulemma teetä, ehkä vähän väkeviäkin. Sen jälkeen sun äitis alko valittaa aika lailla kipujaan, ne rupes laskeen polttoja, muttei kivut tainnu niitä vielä olla, joka tapauksessa sun äitis meni pitkäkseen ja kun Aila vähän ajan päästä kävi sitä kattomassa, se oli ihan sekanen eikä tuntenu Ailaa.
Valo liikkui pojan silmien edessä ja unetti vaikka hän tahtoi kuunnella tarinan loppuun. Nainen oli ottanut takkinsa pois, hänellä oli sen alla vihertävä teepaita, jossa oli tummat hikilaikut kainaloissa.
No se Ailan lääkäriveli mittas sun äitiltäs kuumeen, sitä ei ollu ja pikkuhiljaa äitis alko siitä toeta, sitten alko poltot, ensin hissuksiin ja sitten koko ajan pahempina, mutta aika harvoin välein.
Nainen istui laverin laidalle ja jatkoi kertomustaan.
Aila sanoi huomanneensa että sun äitis vähän niinkun kellastu, se sano siitä veljelleen, mutta se ei huomannu mitään ja aatteli kai että Aila vaan hätäilee turhia. Sun äitis huusi jo suoraa huuto aina sillon kun se poltto tuli, mutta oli muuten rauhallisempi kun aikasemmin. Nainen alkoi puhuessaan hyväillä pojan reisiä ja kalua housujen läpi. Se veli sano että kannatti vielä pysyä kotona, sairaalassa joutus vaan odotteleen käytävillä siihen asti kun poltot tihentyis tarpeeks. se ehotti että sun äitis menis vaikka suihkuun, Aila vois mennä sen mukaan kattoon ettei se kaadu tai mitään. Suihkussa äitilläs olikin sitten parempi olo, nainen sanoi ja avasi pojan farkut. Aila autto sitä kuivaan suihkun jälkeen ja se puki, mutta sitten alko varsinainen helvetti.
Nainen nousi ylös laverilta ja veti kaksi kerrosta housuja jalastaan, hän seisoi laverin vieressä pelkkä teepaita päällään, musta häpykolmio ja ruskeat jalat.
Sun äitis kirku ja huusi yhtäsoittoo, se ei pystyny seisoon eikä makaan, vähän aikaa rääyttyään se alko kiroileen ja haukkuun Ailan veljee jota se luuli miehekseen. Ailan veli vaan naureskeli että tää on ihan tavallista, monet naiset haukkuu synnytyksen avautumisvaiheessa koko suvun ja hoitajat ja lääkärin vielä siihen päälle.
Nainen nousi pojan päälle ja riisui siinä teepaitansa, rinnat olivat teräväkärkiset kuin koirankuonot ja nännipihat tummanruskeat.
Mutta sitten se romahti, sun äitis, siltä meni taju jo siinä vaiheessa kun Aila ja sen veli sai sen autoon. Ei ne silti aatellukkaan ambulanssia, Aila sano luulleensa että se oli kaikki ihan normaalia. Nainen liikkui hitaasti pojan päällä ja kiristi pillunsa kalun ympärille niin tiukkaan että poika alkoi läähättää.
Kun ne sai sun äitis sairaalaan, se hengitti pinnallisesti eikä reagoinu puheeseen tai ravisteluun, siihen tuotiin paarit ja se vietiin teholle. Kun Aila kysyi keltaisuudesta, synnytystehon lääkäri sanoi että serotoniinimyrkytys, proteiini ei hajoa ja tiuskahti Ailan veljelle että eikö teille opeteta enää mitään nykyään, tämä äiti olisi pitänyt saada tänne jo eilen. Toivottavasti ainakin lapsi pystytään pelastamaan.
Nainen painoi kynsillään pojan kalun juuresta ja jäi istumaan paikalleen liikkumatta. Sun äitis kiikutettiin suoraa päätä synnytyssaliin, hän sanoi, se pantiin liuotushoitoon ja samalla ne ryhty valmisteleen keisarinleikkausta. Se lääkäri haukku Ailan veljen oikein pahasti, kun se oli harjotellu siinä samassa sairaalassa ja ne kai muutenkin tunsi toisensa.
Aila sai mennä mukaan synnytykseen, se oli istunu siellä nurkassa ja puristanu käsiään yhteen kun siinä leikkauspöydän ympärillä kävi kauhee tohina ja hoitajat huusi toisilleen sydänäänistä ja pulssista ja verestä. Sitten Aila näki kun monitori alko näyttää suoraa viivaa.
Nainen nojasi taaksepäin ja paineli ihoa pojan kivesten ja peräaukon välissä, puristi sitten kivekset nyrkkeihinsä ja istui raskaasti alas.
Sun äitis oli jo kuollut, kun sut vedettiin leikkausaukosta ulos, nainen sanoi,
ja poika laukesi.

Sä olit terve ja potra ihmisenalku, Aila kylvetti ja kapaloi sut ennenkun sua vietiin osastolle, nainen sanoi hiljaa ojentuessaan pojan päälle makaamaan. Pojan silmät painuivat umpeen ja hän nukahti.




is